HealthScorer

PHQ-9 — masennustesti

PHQ-9 (Kroenke 2001) — yhdeksän kysymystä, kahden viikon ikkuna, pisteet 0–27 vakavuusalueineen. Julkisen alan työkalu, toimii selaimessasi.

Viimeksi päivitetty: Lähteet vahvistettu:

Mitä PHQ-9 mittaa

Patient Health Questionnaire-9 kehittivät Kroenke, Spitzer ja Williams vuonna 2001. Asteikko mittaa, kuinka usein viimeisten kahden viikon aikana sinulla on ollut yhdeksän DSM-5:n masennusoirekriteereitä vastaavaa oiretta.

Kukin: 0–3. Yhteensä: 0–27.

Vakavuusalueet

PisteetVakavuusSeuraava askel
0–4MinimaalinenItseseuranta
5–9LieväOdottava; toista 2–4 viikossa
10–14KeskivaikeaHarkitse kliinistä keskustelua
15–19Melko vaikeaAktiivinen hoito suositeltu
20–27VaikeaKiireellinen erikoislääkärin arvio

Apua kriisissä (Suomi)

  • MIELI Kriisipuhelin: 09 2525 0111 (24/7)
  • Sekasin Chat: sekasin247.fi (24/7)
  • Lasten ja nuorten puhelin: 116 111
  • Hätänumero: 112

Tietosuoja

Kaikki laskenta tapahtuu selaimessasi. Emme näe, kirjaa tai tallenna vastauksiasi. Tilastopalveluun lähtee vain anonyymi tapahtuma (vakavuusalue).

Usein kysytyt kysymykset

Onko tämä kliininen diagnoosi?
Ei. PHQ-9 on validoitu seulontatyökalu, ei diagnoositesti. 10 pistettä tai enemmän on suositeltu kynnys jatkoarvioinnille, mutta masennuksen diagnoosi vaatii strukturoidun kliinisen haastattelun, joka arvioi keston, toiminnallisen vaikutuksen ja sulkee pois muut syyt (kilpirauhasen vajaatoiminta, D-vitamiinin puutos).
Mitä pisteet tarkoittavat?
0–4 minimaalinen, 5–9 lievä, 10–14 keskivaikea, 15–19 melko vaikea, 20–27 vaikea masennus. Kynnys 10 viittaa harkittavaksi jatkoarvioinnille. Korkeammat pisteet korreloivat suuremman toiminnallisen heikennyksen ja diagnostisten kriteerien täyttymisen kanssa.
Mitä PHQ-9 = 10 tarkoittaa?
Pistemäärä 10 on keskivaikean vyöhykkeen (10–14) alaraja. Levis 2019 BMJ -meta-analyysi (29 tutkimusta, n ≈ 6730) vahvistaa 10:n tasapainoisimpana kynnyksenä — noin 88 % herkkyys ja 85 % tarkkuus masennusjaksoa kohden. Käypä hoito -suositus kuvaa tämän tason kohtana, jossa keskustelu terveyskeskuksessa muuttuu mielekkääksi. Tämä ei ole diagnoosi — se on taso, jolla keskustelu alkaa olla hyödyllinen.
Mitä PHQ-9 = 15 tarkoittaa?
Pistemäärä 15 osuu melko vaikealle vyöhykkeelle (15–19). Tällä tasolla Käypä hoito ja NICE NG222 suosittelevat aktiivista hoitoa: psykoterapiaa (KKT tai IPT) ja tarvittaessa SSRI/SNRI-lääkitystä, usein yhdistettynä. Kroenke 2001 (PMID 11556941) osoitti, että ≥ 15 saaneista noin 80 % täyttää DSM-kriteerit masennusjaksoa varten kliinisen haastattelun jälkeen. Odottaminen 15+ pisteellä kannattaa tilastollisesti harvoin.
Mistä pistemäärästä puhutaan masennuksesta?
Kliininen kynnys on 10. Manea 2012 (CMAJ, PMID 22122776), 18 tutkimuksen meta-analyysi, vahvistaa 10:n parhaaksi kompromissiksi herkkyyden ja tarkkuuden välillä masennushäiriölle. Sadasta henkilöstä ≥ 10 pisteellä noin 30–50 täyttää DSM-5-kriteerit haastattelun jälkeen. Vyöhykkeet: 10–14 keskivaikea, 15–19 melko vaikea, 20–27 vaikea. Pisteet avaavat keskustelun — diagnoosi tapahtuu keskustelussa.
PHQ-9 = 14 — pitäisikö mennä lääkäriin?
Kyllä. Pistemäärä 14 on keskivaikean vyöhykkeen yläraja, askel melko vaikeasta. Tällä tasolla Käypä hoito suosittelee ajan varaamista omalääkärille tai terveyskeskukseen noin kahden viikon sisällä. Omalääkäri voi vahvistaa kuvan, sulkea pois somaattisia syitä (kilpirauhanen, D-vitamiini, uniapnea) ja ohjata psykologille tai psykiatrille. 14 pisteellä oireet ovat kestäneet jo vähintään kaksi viikkoa eivätkä yleensä häviä itsestään.
PHQ-9 vs GAD-7 — mikä ero?
PHQ-9 mittaa masennusta (9 kysymystä, 0–27, DSM-5-kriteerit). GAD-7 mittaa yleistynyttä ahdistuneisuutta (7 kysymystä, 0–21). Kumpikin kysyy viimeisistä kahdesta viikosta ja on validoitu perusterveydenhuollossa. Niitä käytetään usein yhdessä, koska ahdistus ja masennus esiintyvät yhdessä — noin puolet yhden diagnoosin täyttävistä täyttää toisen 12 kuukauden sisällä. Jos pisteet ovat korkeat toisessa, tee myös toinen.
Sopiiko PHQ-9 nuorelle tai ikäihmiselle?
Nuorille 12–17-vuotiaille on olemassa PHQ-A — mukautus pienillä muutoksilla unta ja ruokahalua koskevissa kysymyksissä. Tämä sivu on aikuisversio. Yli 65-vuotiailla PHQ-9 on validoitu, mutta somaattiset kysymykset (uni, ruokahalu, energia) menevät päällekkäin normaalin ikääntymisen ja kroonisten sairauksien kanssa, joten kliinikot yhdistävät sen usein Geriatric Depression Scale (GDS-15) -asteikkoon. Tulos on keskustelun lähtökohta, ei tuomio.
Kuinka usein PHQ-9 pitäisi tehdä?
Aktiivisessa hoidossa kliinikot toistavat PHQ-9:n usein 2–4 viikon välein psykoterapian tai lääkityksen vasteen seuraamiseksi. Hoidon ulkopuolella toistaminen on järkevää, jos oireet muuttuvat tai suuren elämäntapahtuman jälkeen. Vältä päivittäistä toistamista — normaalit mielialavaihtelut voivat johtaa harhaan.
Entä jos vastasin jotain kysymykseen 9?
Kysymys 9 koskee itsetuhoisia tai kuolemaan liittyviä ajatuksia. Mikä tahansa vastaus yli nollan — myös 'useina päivinä' — on kliininen signaali tälle päivälle, ei ensi viikolle. Sinun ei tarvitse olla akuutissa kriisissä soittaaksesi: MIELI Kriisipuhelin 09 2525 0111 (24/7) — keskustelua myös ruotsiksi ja englanniksi. Sekasin Chat sekasin247.fi (24/7). Lasten ja nuorten puhelin 116 111. Hätänumero 112.
Voiko PHQ-9 antaa virheellisen tuloksen?
Kyllä, joskus. Kynnyksellä 10 herkkyys on noin 88 % ja tarkkuus 85 % (Levis 2019, BMJ). Sadasta ≥ 10 pistettä saavasta 30–50 täyttää DSM-kriteerit haastattelun jälkeen. Pisteet voivat nousta kilpirauhasen vajaatoiminnan, D-vitamiinin puutoksen, anemian, uniapnean tai tiettyjen lääkkeiden vuoksi. Matala pistemäärä ei myöskään sulje pois masennusta — jos arki ei suju, keskustele lääkärin kanssa numerosta riippumatta.
Lähtevätkö tietoni laitteeltani?
Eivät. Laskenta tapahtuu kokonaan selaimessasi. Emme näe, kirjaa tai tallenna vastauksiasi. Tilastopalveluun lähtee vain anonyymi tapahtuma (vakavuusalue ja merkintä siitä, oliko kysymys 9 yli nollan) — ei raakaa pistemäärää, ei vastauksia kysymyksittäin.

Lisää terveyslaskureita

Laskurit →

Lähteet

  1. The PHQ-9: validity of a brief depression severity measure — Journal of General Internal Medicine (Kroenke et al., 2001) (peer reviewed, retrieved 2026-04-27)
  2. Depressio — Käypä hoito -suositus — Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (guideline, retrieved 2026-04-27)