HealthScorer

Fagerström-nikotiiniriippuvuustesti (FTND)

Tee Fagerström-testi (FTND) 60 sekunnissa: 6 kysymystä tupakoinnista. Heatherton 1991, käytössä perusterveydenhuollossa. Ilmainen, ei kirjautumista.

Viimeksi päivitetty: Lähteet vahvistettu:

Mikä on edessäsi

Fagerström-testi nikotiiniriippuvuudelle (FTND) mittaa, kuinka vahvasti nikotiini hallitsee päivittäistä rutiiniasi. Kuusi kysymystä kattaa, miten nopeasti heräämisen jälkeen tupakoit, montako savuketta päivässä ja tupakoidko sairaana. Noin 60 sekuntia. Ei kirjautumista. FTND:n kehittivät Heatherton, Kozlowski, Frecker ja Fagerström vuonna 1991, julkaistu British Journal of Addiction -lehdessä; Taylor & Francis julkaisi myöhemmin nimenomaisen public domain -luvan — klinikot ympäri maailmaa käyttävät sitä ilman lisenssiä. US Surgeon General 2020 ja WHO MPOWER viittaavat siihen vakiotyökaluna tupakkariippuvuudelle. Vastauksesi pysyvät selaimessasi. Aloita testi alla ↓

✓ Validoitu: Heatherton, Kozlowski, Frecker, Fagerström (1991, Br J Addict) ✓ Viitattu US Surgeon General 2020 -raportissa ✓ 60 sekuntia, 6 kysymystä ✓ Yksityinen — vastaukset eivät poistu laitteeltasi

Näin Fagerström FTND lasketaan

Vastaat kuuteen kysymykseen nykyisestä tupakoinnistasi. Kysymykset 1 ja 4 (aika ensimmäiseen savukkeeseen, savukkeiden määrä päivässä) antavat 0–3 pistettä kumpikin. Kysymykset 2, 3, 5 ja 6 (tupakointi kielletyissä paikoissa, vaikein savuke luopua, taajuus aamulla, tupakointi sairaana) antavat 0–1 pistettä. Kuusi kysymystä summautuvat kokonaispisteiksi 0–10.

PisteetVyöhykeRiippuvuustasoMitä vyöhyke yleensä tarkoittaa
0–2Hyvin matalaMinimaalinen fysiologinen oteLyhyt neuvonta yleensä riittää; lähtötason ensilopetusprosentti ~25–30%
3–4MatalaTapa vakiintunut, ei aamuhimoaNK 4–6 viikkoa plus Stumppi.fi kaksinkertaistavat onnistumisen
5KeskitasoLääkehoito ei enää valinnainenVareniklin tai yhdistelmä-NK + neuvonta
6–7KorkeaVahva fysiologinen riippuvuusYhdistelmälääke + jäsennelty tuki — pelkkä tahto <5% (Hughes 2004)
8–10Hyvin korkeaRiippuvuusasteikon huippuVareniklin + neuvonta: ~25% kestävä 6 kk:n savuttomuus

Vyöhyke painaa enemmän kuin raakaluku. Heatherton 1991 käytti vyöhykkeitä kliinisinä päätöskynnyksinä; yhden vyöhykkeen muutos kahden FTND-mittauksen välillä on todellinen signaali, että jotakin on muuttunut fysiologisessa otteessa.

Milloin tämä testi on hyödyllinen — ja milloin ei

Hyödyllinen:

  • Konkreettisen riippuvuuspisteen tuomiseen lääkärille sen sijaan, että sanoisi „tupakoin liikaa”
  • Ratkaisemaan, riittääkö NK vai tarvitaanko reseptilääke (vareniklin, bupropion)
  • Osoittamaan, mikä riippuvuuskuvion osa (aamutupakka? määrä päivässä? tupakointi sairaana?) on vahvin — se ohjaa, mikä käyttäytymisstrategia valitaan ensin

Ei hyödyllinen:

  • Sähkösavukeriippuvuuteen — alkuperäinen FTND validoitiin vain tavallisille savukkeille; muokattu versio (Foulds 2015) on olemassa, mutta ei ole perusterveydenhuollon vakio
  • Savuttomaan tupakkaan (nuuska, purutupakka) — siihen on oma FTND-ST
  • Terveyshaittojen ennustamiseen — FTND mittaa riippuvuutta, ei kumulatiivista altistusta tai elinvauriota; pack-years tekee jälkimmäisen

Riippuvuus vs altistus vs sydän- ja verisuonivaurio

Yleinen sekaannus: „korkea FTND” samastetaan „suurimpaan terveyshaittaan”. Ne ovat sukulaisia, mutta eivät sama asia.

Riippuvuus (FTND) mittaa, kuinka voimakkaasti nikotiini ajaa päivittäistä käyttäytymistäsi juuri nyt. Kumulatiivinen altistus (pack-years: paketit päivässä × vuodet) seuraa elinikäistä annosta. Vaurio (FEV1, sepelvaltimokalkki, ääreisvaltimotauti) mittaa todellista fysiologista seurausta. Henkilöllä, jonka FTND on 8 ja joka on tupakoinut 5 vuotta, on paljon pienempi kumulatiivinen vaurio kuin henkilöllä, jonka FTND on 4 ja joka on tupakoinut 40 vuotta. Kaikki kolme lukua kuuluvat lääkärin vastaanotolle. Vahvin yksittäinen teko sydän- ja syöpäriskin kannalta on lopettaa — US Surgeon General 2014 osoittaa, että kardiovaskulaarinen riski puolittuu 1 vuoden sisällä lopettamisesta ja keuhkosyöpäriski puolittuu 5–10 vuoden sisällä.

Aiheeseen liittyvät testit

  • AUDIT-C alkoholitesti — tupakointi ja alkoholi esiintyvät usein yhdessä; lopettamisyritykset aktiivisen runsaan juomisen aikana epäonnistuvat useammin
  • PHQ-9 masennustesti — masennus on yleisin lopettamisyritykset suistava liitännäissairaus (US Surgeon General 2020)
  • GAD-7 ahdistustesti — ahdistus menee päällekkäin nikotiinivieroitusoireiden kanssa ja on kolmanneksi yleisin syy lopettamisen pysähtymiseen

Lähteet vahvistettu 2026-05-18

  • Heatherton TF, Kozlowski LT, Frecker RC, Fagerström KO. The Fagerström Test for Nicotine Dependence: a revision of the Fagerström Tolerance Questionnaire. British Journal of Addiction 1991;86(9):1119-1127. (PMID 1932883)
  • US Department of Health and Human Services. Smoking Cessation: A Report of the Surgeon General. Atlanta: CDC, 2020.
  • Maailman terveysjärjestö. MPOWER: paketti tupakkaepidemian kääntämiseksi. WHO Framework Convention on Tobacco Control, 2008 (päivitys 2023).
  • Cahill K, Lindson-Hawley N, Thomas KH ym. Nicotine receptor partial agonists for smoking cessation. Cochrane Database of Systematic Reviews 2016. (PMID 27158893)
  • Chaiton M, Diemert L, Cohen JE ym. Estimating the number of quit attempts it takes to quit smoking successfully. BMJ Open 2016;6:e011045.
  • Stumppi.fi / Hengitysliitto. stumppi.fi. THL. Käytetty 2026-05-18.

Yksityisyys

FTND-laskenta tapahtuu kokonaan selaimessasi. Vastauksesi ja laskettu riippuvuusvyöhyke eivät koskaan poistu laitteeltasi. Lähetämme yhden nimettömän tapahtuman yksityisyyttä kunnioittavaan analytiikkapalveluun: locale-koodisi ja FTND-vyöhykemerkkijonon (esim. band_high). Ei raakavastauksia, ei kysymyskohtaista tietoa, ei tunnistetta.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä tarkoittaa Fagerström-tulos 6?
Tulos 6 sijoittuu korkean riippuvuuden alueelle (6–7). Heatherton 1991 asetti tämän kynnyksen tasoksi, jolla fysiologinen riippuvuus on lujasti vakiintunut ja pelkkään tahdonvoimaan perustuvat lopettamisyritykset onnistuvat ensikerralla alle 5 prosentissa (Hughes 2004, Addiction). Tällä alueella varenikliini (Champix) tai yhdistelmä-nikotiinikorvaushoito plus käyttäytymistuki noin kolminkertaistavat onnistumistodennäköisyyden lumeeseen verrattuna (Cahill 2016, Cochrane-katsaus).
Mitä tarkoittaa Fagerström-tulos 8?
Tulos 8 on hyvin korkean riippuvuuden alueella (8–10), riippuvuusasteikon huipulla. Se vastaa hyvin varhaista aamutupakkaa, raskasta päivittäistä käyttöä ja tupakointia jopa sairaana. Vareniklin ja jäsennellyn neuvonnan yhdistelmällä 6 kuukauden kestävä savuttomuus saavuttaa noin 25% — monikertaisesti enemmän kuin pelkällä tahdonvoimalla (US Surgeon General 2020).
Olenko nikotiiniriippuvainen, jos pisteeni on 0–2?
0–2 on hyvin matalan riippuvuuden alue Heathertonin 1991 mukaan. Nikotiinilla on jalansija, mutta se ei hallitse päivääsi, ja lopettamisyritykset tällä alueella onnistuvat ensikerralla noin 25–30% pelkällä lyhyellä neuvonnalla (Fiore 2008, US Public Health Service -ohje). Jopa tällä pisteellä satunnainen tupakointi nostaa sydän- ja syöpäriskiä huomattavasti (Bjartveit 2005, Tobacco Control).
Millä FTND-tuloksella minun pitäisi mennä lääkäriin?
Fagerström 5:stä alkaen lääkehoito ei ole enää valinnainen useimmille. Heatherton 1991 sijoittaa tämän keskitason riippuvuuden kynnykselle. US Surgeon General 2020 ja vuoden 2008 US Public Health Service -ohje suosittelevat keskustelua oman lääkärin tai apteekkarin kanssa vareniklinistä, yhdistelmä-NK:sta tai bupropionista, kun FTND ≥ 5. Suomessa voit aloittaa Stumppi.fi-palvelusta.
Miten lopetan tupakoinnin korkealla FTND-tuloksella?
Yhdistä lääke ja käyttäytymistuki — yhdistelmä noin kaksinkertaistaa kummankin yksittäisen vaikutuksen. Vareniklin (12 viikon kuuri) on vahvinta näyttöä yksittäisenä lääkkeenä (OR ~2,7 vs lume, Cahill 2016). Yhdistelmä-NK (laastari 21 mg plus purukumi tai imeskelytabletti 2–4 mg tarvittaessa) on vahva vaihtoehto. Stumppi.fi tarjoaa maksuttoman neuvonnan suomeksi.
Fagerström-testi vs AUDIT-C — kumpi tarvitsen?
Eri aineet. Fagerström (FTND) seuloo nikotiiniriippuvuutta nykyisillä tupakoitsijoilla; AUDIT-C seuloo riskialtista alkoholinkäyttöä. FTND tutkii, miten nopeasti heräämisen jälkeen tupakoit, montako savuketta päivässä ja tupakoidko sairaana. AUDIT-C tutkii alkoholin käyttötiheyttä ja määrää. Jos sekä tupakoit että juot, on järkevää tehdä molemmat — ne vastaavat eri kliinisiin kysymyksiin.
Toimiiko Fagerström-testi sähkösavukkeille?
Alkuperäinen FTND validoitiin tavallisille savukkeille (Heatherton 1991), ei höyrystämiselle. Sähkösavukkeille muokattu versio (Foulds 2015, Nicotine Tob Res) on tutkittu, mutta ei vielä perusterveydenhuollon vakiotyökalu. Jos höyrystät, käytä FTND:tä suuntaa antavasti — keskustelu lääkärin kanssa on parempi seuraava askel. Sähkösavukkeiden nikotiini aiheuttaa edelleen riippuvuutta; voimakkuus vaihtelee suuresti laitteen ja nesteen pitoisuuden mukaan.
Kuinka usein toistan Fagerström-testin tupakkavieroituksen aikana?
Toista FTND niin kauan kuin tupakoit ja haluat seurata riippuvuuskuviosi muutoksia. Lopettamisen jälkeen kysymykset eivät enää sovi — testi mittaa nykyistä tupakointikäyttäytymistä. Järkevä rytmi tupakoinnin aikana: 4–6 viikon välein vähittäisessä lopettamisessa tai ennen ja jälkeen vakavan lääkeavusteisen yrityksen.
Tupakkanvirkailija vs satunnainen tupakoija — toimiiko FTND molemmille?
Kyllä. FTND suunniteltiin koko tupakointikuvioiden kirjolle. Satunnaiset tupakoitsijat saavat yleensä 0–4 (hyvin matala tai matala riippuvuus), raskaat päivittäiset tupakoitsijat yleensä 6–10. Aamutupakkaa ja ensisavukkeen aikaa koskevat kysymykset painotetaan raskaammin kuin savukkeiden määrää — ne kuvaavat fysiologista riippuvuutta paremmin kuin pelkkä määrä (Heatherton 1991).
Miksi aamutupakka painotetaan FTND:ssä niin raskaasti?
Aika ensimmäiseen savukkeeseen heräämisen jälkeen on Heatherton 1991:ssä vahvin yksittäinen nikotiiniriippuvuuden ennustaja. Tupakointi 5 minuutin sisällä heräämisestä tarkoittaa, että yön aikainen nikotiinireseptorivieroitus jo vetää — fysiologinen signaali, ei tapavalinta. Siksi kysymys 1 antaa enintään 3 pistettä, sama kuin savukkeet päivässä, vaikka se koskee yhtä käyttäytymistä.
Onko nikotiiniriippuvuus moraalinen vika?
Ei. US Surgeon General 2020 sanoo selvästi: nikotiiniriippuvuus on krooninen lääketieteellinen tila, jota ajaa reseptorisopeutuminen, ei heikko tahto. Nikotiinin vahvistus on verrattavissa kokaiiniin standardoiduissa eläinmalleissa (Henningfield 1985, Br J Addict). Useimmat pitkäaikaisesti onnistuneet tekivät 4–6 vakavaa yritystä (Chaiton 2016, BMJ Open) — uudelleenpolttaminen on dataa, ei luonteenpiirre.
Mihin soitan Suomessa apua tupakoinnin lopettamiseen?
Käytä Stumppi.fi-palvelua. Se on maksuton, anonyymi ja Hengitysliiton ylläpitämä. Stumpissa.fi:ssä on neuvontaa, materiaalia ja yhteys ammattilaisiin. Oma lääkärisi tai apteekkari voi keskustella kanssasi vareniklinin tai bupropionin reseptistä keskitason tai korkean FTND:n tapauksessa. THL julkaisee ajantasaista tietoa tupakasta ja nikotiinista sivulla thl.fi.
Vaikuttavatko geenit nikotiiniriippuvuuteen?
Kyllä. CYP2A6-geenivariantit määräävät, miten nopeasti elimistö metaboloi nikotiinia, ja nopeat metaboloijat kokevat useammin hyvin voimakkaan aamuhalun. Tutkimukset (Lerman 2015) osoittavat, että nopeat metaboloijat reagoivat paremmin varenikliniin kuin NK-laastareihin, kun taas hitaat metaboloijat usein onnistuvat hyvin NK:lla. Tämä on edelleen tutkimusta, ei perusterveydenhuollon vakio — mutta selittää, miksi kahdella samoin tupakoivalla voi olla eri FTND.
Onko tupakointi raskauden aikana akuutti varoitusmerkki?
Kyllä. Tupakointi raskauden aikana lisää alipainoisen syntymän, ennenaikaisen synnytyksen ja kätkytkuoleman riskiä. Neuvonta ja tuki ovat ensisijaisia, ja neuvolasi voi auttaa. Vareniklia ei yleisesti käytetä raskauden aikana — keskustele NK:sta pienimmällä tehokkaalla annoksella lääkärisi tai kätilösi kanssa. Lopettaminen jopa myöhään raskaudessa tuo mitattavaa hyötyä lapselle (US Surgeon General 2020).
Pysyykö Fagerström-tulokseni yksityisenä?
Kyllä. Laskuri toimii kokonaan selaimessasi. Vastauksesi eivät koskaan poistu laitteeltasi. Lokitamme yhden nimettömän tapahtuman FTND-vyöhykkeellä (esim. „band_high”) — ei raakavastauksia, ei IP:tä, ei tunnistetta.

Lähteet

  1. The Fagerström Test for Nicotine Dependence: a revision of the Fagerström Tolerance Questionnaire — Heatherton TF, Kozlowski LT, Frecker RC, Fagerström KO — British Journal of Addiction (1991) (peer reviewed, retrieved 2026-05-18)
  2. Smoking Cessation: A Report of the Surgeon General — US Surgeon General — tupakoinnin lopettamisen raportti (2020) (guideline, retrieved 2026-05-18)
  3. WHO MPOWER — paketti tupakkaepidemian kääntämiseksi — Maailman terveysjärjestö (WHO), 2008 / päivitys 2023 (guideline, retrieved 2026-05-18)
  4. Stumppi.fi — maksuton tupakkavieroituspalvelu — Hengitysliitto / Sosiaali- ja terveysministeriö (gov health, retrieved 2026-05-18)
  5. Tupakka, nikotiini ja terveys — tutkimustietoa ja suosituksia — Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) (gov health, retrieved 2026-05-18)